Nuorisopsykoterapia-säätiö

Aatos klinikka järjestää vuonna 2021 luentosarjan Vanhempien kanssa työskentely osana lapsen tai nuoren psykoterapiaa Luentosarjassa perehdytään lasten, nuorten ja nuorten aikuisten yksilöpsykoterapioiden vanhempainohjaukseen. Jokaisella kerralla on sama rakenne: luento-osuuden lisäksi esitellään lyhyt tapausseloste ja keskustellaan sekä pienryhmissä että yhteisesti. Luentosarja on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa kanssa psykoterapiatyötä tekeville ja siitä kiinnostuneille. Luennot järjestetään webinaarina Zoom- yhteydellä. Linkki lähetetään ilmoittautuneille. 1) Perjantaina 28.5.2021 Lasten psykoterapioiden vanhempainohjaus Lastenpsykoterapeutti VET, perheterapeutti Liisa Roine-Reinikka 2) Perjantaina 24.9.2021 Nuorten psykoterapioiden vanhempainohjaus Perheterapeutti Kati Hanioja 3) Perjantaina 26.11.2021 Nuorten aikuisten psykoterapioiden vanhempainohjaus Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, psykoanalyytikko Outi Heiskanen Aikataulu: 10-10.50 Luento 10.50-11.10 Tapausesitys 11.10-11.30 Pienryhmätyöskentely 11.30-12.00 Keskustelu Hinta: 35 € / luento (sis. alv 24 %) tai 90 € / kaikki luennot (sis. alv 24 %). Ilmoittautuminen tehdään osoitteessa aatosklinikka.fi/koulutukset. Tiedustelut: koulutukset@aatosklinikka.fi KOULUTTAJAT Liisa Roine-Reinikka Kati Hanioja Outi Heiskanen Olen peruskoulutukseltani lastenneurologiaan erikoistunut fysioterapeutti. Perheterapeutiksi valmistuttuani olen työskennellyt mm. MLL Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiössä. Olen VET lastenpsykoterapeutti ja kouluttajalastenpsykoterapeutti. Työskentelen tällä hetkellä lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykoterapeuttina yksityisvastaanotolla ja toimin kouluttajana Therapeia-säätiön ja Helsingin Yliopiston psykoterapeuttikoulutuksissa. Lapsen psykoterapiaprosessissa yhdensuuntainen rinnakkainen työskentely vanhempien kanssa on kokemukseni mukaan arvokasta ja usein välttämätöntä psykoterapian onnistumiselle. Olen sairaanhoitaja, perhepsykoterapeutti ja paripsykoterapeutti. Työskentelyotteeni on voimavarakeskeinen ja dialoginen. Olen työskennellyt pitkään sekä lastensuojelussa että lastenpsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Nyt työskentelen Aatos klinikalla. Vanhempien kanssa työskentelyssä on mielestäni oleellista hakea yhdessä heidän kanssaan ymmärrystä nuoren oireilusta ja tilanteesta sekä rakentaa yhteyttä nuoren ja vanhempien välille niin, että nuori samalla saa tilaa kasvulleen ja kehitykselleen. Tärkeää on myös tukea vanhempia etsimään voimavarojaan ja auttaa heitä näkemään perheen dynamiikkaa. Työskentelyprosessissa voidaan tunnistaa ja tutkia niitä muutoksia, joita nuoren itsenäistyminen tuo vanhempien rooleihin. Olen lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoanalyytikko. Olen työskennellyt sekä perheneuvolassa, terveydenhoidon perustason erityispalveluissa että erikoissairaanhoidossa. Minulla on pitkä kokemus perheiden ja vanhempien kanssa työskentelystä ja vanhempainohjauksesta, myös osana nuorten aikuisten psykoterapioita. Nuoren aikuisen vanhempien kanssa työskennellään tilanteessa, jossa heidän lapsensa ei psyykkisen oireilunsa vuoksi ole kyennyt itsenäistymään tai on ehkä itsenäistynyt aivan liian varhain, minkä seurauksena side vanhempiin on jäänyt ohueksi ja ristiriitaiseksi. Pyrin auttamaan vanhempia tukemaan aikuista lastaan säilyttäen kuitenkin sopivan välimatkan. Prosessin aikana tulevat yleensä käsittelyyn vanhempien omatkin kasvuhistoriat, parisuhdeasiat ja kipukohdat. Työskentelystä voi seurata pieniä, vapauttavia liikahduksia perheiden ylisukupolvisissa malleissa ja suhteessa omaan aikuiseen lapseen.

Aleksis Salusjärvi opettaa lukutaitoa eloonjäämistaitona erityisluokissa, sairaalakouluissa ja vankiloissa. Työssään hän on opettanut noin 5000 lukemiseen kielteisesti suhtautuvaa nuorta. Hän edustaa lukutaidotonta Suomea ja kertoo meille erityisistä keinoista, kuinka auttaa näitä nuoria. Martta Pennanen kuvaa esitelmässään eri näkökulmista latenssi-ikäisen lapsen ”latenttia” mielenmaailmaa. –Miten jatkaa eteenpäin, kun myrskyisien tunteiden pikkulapsiaika on takana ja nuoruuden tunnekuohut edessä. Henrik Enckellin esitelmässä käsitellään haavoittuvuuden eri aspekteja nuorten psykoterapiassa. Haavoittuvuuden merkityksiä tarkastellaan, joitakin sen ilmenemismuotoja tuodaan esiin, ja suojautumista sitä vastaan havainnollistetaan. Potilaan haavoittuvuus suhteessa terapeuttiin on esitelmän erityisenä fokuksena, ja tämän suojattomuuden kaksi eri muotoa eritellään. Lopuksi pohditaan miten nuoren haavoittuvuutta on hyvä psykoterapiassa huomioida.

APURAHOJA Nuorisopsykoterapia-säätiön täyttäessä tänä vuonna 40 vuotta on Nuorisopsykoterapia-säätiön hallitus päättänyt julistaa haettavaksi apurahoja Nuorisopsykoterapia-säätiön Gustav Amnellin tutkimusrahastosta sekä Kirjallisen toiminnan ylläpitorahastosta rahaston saatua lahjoituksen Juhani ja Kaisu Salakarilta. Gustav Amnellin tutkimusrahaston sääntöjen mukaan rahaston varoja voidaan käyttää tukemaan nuoruusikäisten psykoanalyyttistä ja psykoanalyyttisesti orientoitunutta psykoterapeuttista tutkimusta, psykoanalyyttisesti orientoitunutta psykoterapeuttista koulutusta sekä näiden ja muiden tieteiden ja hoitomuotojen välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kirjallisen toiminnan ylläpitorahastosta voidaan myöntää apurahoja kirjalliseen toimintaan sisältäen sekä kirjoittamisen että siihen liittyvät muut toiminnot Yksittäisen apurahan suuruus on 500 euroa. Apurahojen hakuaika päättyy 30.4.2021. Apurahahakemukset osoitetaan Nuorisopsykoterapia-säätiölle ja lähetetään Nuorisopsykoterapia-säätiön hallituksen puheenjohtajalle Marita Niemelle osoitteeseen Tunturikatu 4 A 1, 00100 Helsinki.

Nuorisopsykoterapia-säätiö aloittaa uuden nuorten psykodynaamisen yksilöpsykoterapiakoulutuksen yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Koulutusta suunnitellaan alkavaksi syksyllä 2021. Haku 1.-28.2.2021.

Kokoelman nimi ”Mieli, muutos ja aika” heijastelee niitä ajassamme olevia erilaisia ja usein uusinakin eteemme avautuvia kysymyksiä, joiden kanssa vastaanotoillamme saatamme olla tekemisissä. Ajallinen ulottuvuus on toisellakin tapaa oleellinen tekijä psykoterapeuttisessa prosessissa – vaikka niin kutsuttu muutos tapahtuu usein kädenkäänteessä, on sen mahdollistumiseksi saatettu tehdä jo pitkäänkin psykoterapeuttista työtä. Jokaisella meillä on myös yksilöllinen aikataulumme, johon ulkopuolelta asetettu aikaraja ei juurikaan vaikuta. Ajallinen aspekti onkin monella tapaa kietoutunut psykoterapeuttiseen työhön.

Lisää työkaluja tarjolla työnohjaukseen ja kouluttamiseen mutta myös potilastyöhön kouluttajakoulutuksesta. Nuorisopsykoterapia-säätiö järjestää Helsingin Yliopiston hyväksymiä psykodynaamisia psykoterapeuttikouluttajakoulutuksia.